Onegan aallot eivät ole laantuneet, mutta miehet ovat kotiutuneet aina yhtä mahtavalta Ääniseltä. Vaikka reissu oli järvelle jo itselleni neljäs, niin aina se vain tuntuu yhtä ainutlaatuiselta ja koskemattomalta. Lisäksi kun järvi on niin mahtavan kokoinen, niin aina oppii jotain uutta tai tulee uisteltua alueita joihin aika ei ole aiempina reissuina riittänyt.
Jos kesällä 2009 tuntui olevan järvellä kuuma, niin nyt vasta hellettä olikin. Jo venettä vesille laskiessa hikipisarat valuivat valtoimenaan, puhumattakaan raksien virityksestä itse järvellä.



Itse rajanylitykset hoituivat tänä vuonna hyvin mallikkaasti ja homma nopeutuu vuosi vuodelta. Eivät tullissa enää ihmettele niin paljon uisteluveneitä, koska näky alkaa olemaan jokaviikkoinen. Muutaman paperilapun joutuu byrokratian takia täyttämään, mutta sen kestää kyllä. Tiestö alkaa olemaan jo kohtuullista rajan takana ja paikoittain oikeinkin hyvää. Karjalan tiestöä tehdään kovasti uusiksi ja parin vuoden kuluttua aletaan olemaan jo hyvällä tasolla ja matkanteko helpottuu kummasti. Tällä hetkellä pientä päänvaivaa tuottavat muutamat uuden tien teosta johtuvat hiekkaiset kiertotiet, joissa on aika karkeaa tavaraa ja vauhti ei päätä huimaa. Trailerin sivurullien ja vinssitankojen kiinnitykset on hyvä tarkistaa jo etukäteen. Mutta sanoisin, että nykyään pärjää jo normaalilla kalustolla. Matkaa majapaikkaamme on rajalta 330km, johon aikaa kuluu 5-7 tuntia riippuen mihin aikaan matkaa taittaa ja miten pysähtelee.

Porukka koolla



Itse kalastusviikko alkoi heti tuulipäivällä, joten järvelle ei ollut mitään asiaa. Tuo päivä hyödynnettiin kaluston virittelyssä, jotta kaikki olisi sitten iskussa. Lisäksi perinteisesti saunatuvalla vietettiin aikaa, josta löytyy harvinainen isokokoinen äänisen kartta. Äänisen merikarttaa on lähes mahdoton saada, joten siksi saunantuvalla on hyvä tutkiskella syvyyskarttoja ja tehdä suunnitelmia järvilohien päänmenoksi. Loppuillasta oluen siivittämänä alkaa jo tulla melkoisia suunnitelmia ja 50km ajomatka ei päätä huimaa Sain räpsättyä kuvan kartasta, josta hieman hahmottaa kuinka iso Ääninen oikeasti on.

Lake Onega



Seuraavana päivänä vesille päästiin, tosin aallokko oli luultua kovempi. Kokeneet merenkävijät Jokke ja Vesku eivät malttaneet odotella, vaan lähtivät ensimmäisenä järvelle. Me muut seurasimme hieman myöhemmin perässä, kun tuuli hieman laantui.

Veneen laskua



Ensimmäisenä kalapäivänä poltteet ovat luonnollisesti kovat, onhan tätä reissua taas odotettu vuodenpäivät. Alkukankeuden jälkeen aloimme valua edellisvuoden ottipaikoille, josta ei oltu kalaa saatu aivan saman malliin edellisinä viikkoina. Vesi oli hurjankin lämmintä 21-23 astetta ja kuulemma hyvin tasalämpöistä syvemmällekin. 2009 vuoden ottipenkalla oli kaiunkin mukaan hiljaisempaa, kun edelliskesänä luotain oli aivan täynnä syöttikalaparvia. Isäntä Olegin mukaan tuulikin oli ollut epäsuosiollinen kyseiseen paikkaan tuoden vain lämpimämpää pintavettä tuulen mukana. Muutaman tunnin jälkeen kuitenkin satunnaisia järvilohia alkoi löytyä. Muutamat 3kg ruokakalat otettiin veneeseen kyytiin. Kun kala tuntui syövän takilasta, niin aloimme tehdä sinne lisää viritelmiä ja tunnin odottelun jälkeen vaivannäkö palkittiin kovalla räikänhuudatuksella. Väsytyssession jälkeen pääsimme haavitsemaan veneeseen 5.3kg painoisen järvilohen. Tahmean alun jälkeen tämä tuntui hyvältä...

Avauskala



Seuraavina päivinä teimme hieman tutkimusmatkoja järven eri puolille ja ajoa tuli lähes 50km yhteen suuntaan. Tulipahan käytyä Unescon suojelukohteen Kizin kirkon lähettyvillä olevalla 117m penkalla, johon paikalliset risteilijät vievät matkailijoita. Kizin kirkko on siitä erityisesti tunnettu, että sen teossa ei ole käytetty ainoatakaan naulaa. Joskus vielä pitää sielläkin käydä.
Nämä seikkailut järven toiselle puolelle eivät olleet aivan toivotun kalaisia. Tosin Kizin syvänteellä houkutuslevy + raksi sekä 150g paino saivat hetken aikaa hurjaa kyytiä. Valitettavasti tämä kala ei pysynyt kiinni. Sitten alkoikin taas kerran puhkua ja lujaa, joten oli aika lähteä ajamaan majapaikkaa kohden. Kovassa kelissä tämä 50km siirtymä tuntui kyllä selkänikamissa, mutta kaikkea pitää kokeilla. Jälkeenpäin ajatellen nämä seikkailut eivät kaduta, koska kokemus järven eri kalapaikoista karttui taas hurjasti. Ruokakalat onneksi saatiin tutuilta paikoilta.

Taas illalla oli vuorossa kartan tutkistelu, että mistä järvilohet tällä helteellä voisi löytää ja missä muikkuparvet majailisivat. Ja kysehän ei ollut siitä, että paikkoja ei olisi vaan että minkä niistä valita ja mihin olisi vielä järkevää veneellä ajaa. Valinta suoritettiin Baltican avustuksella ja aamulla sitten lähdettiin kohti valittua syvännettä. Keli oli taas kohtuullinen, mutta hammasta purren paukutettiin vastaiseen. Sitten raksit veteen myötäiseen ja kohti hyväksi veikattua syvänteen kärkeä. Oikeastaan aika lailla syvänteen kärjen kohdalla alkoi tapahtua ja saimmekin tuplatärpistä mukavat lohet veneeseen. Päivä vierähtikin tätä syvännettä kalastellen...



Lohet tuntuivat olevan syvällä, mutta taimenet viihtyivät pinnan tuntumassa aallokossa.



Koska viikon aikana lämpötila nousi usein yli 30- asteen ja muutamana päivänä jopa yli 35- asteen, niin veneessä on tärkeää olla mukana juotavaa. Tähän kelpaa mainiosti venäläinen huippuhyvä shampanja.

Raksikalastajan pakollinen



Loppuviikko uisteltiin ahkerasti hyväksi havaittua syvännettä, ja välillä kalat olivat syvänteen päällä ja tai syvänteen ulkopuolella. Oli mielenkiintoista huomata järvilohien valuvan iltaisin erityisesti pattien läheisyyteen. Välillä kuhatkin majailivat näillä nurkilla.

Kuhaankin tehtiin tuttavuutta



Oli suorastaan käsittämätöntä, että järvilohta on mahdollista uistella tuollaisilla helteisillä keleillä. Tosin moniko Suomessa edes tosissaan lohta yritti viime viikkoina?

+35 ja Äänisen Standard



Takilat olivat tällä reissulla kultaakin arvokkaammat, koska isommista lohista emme saaneet ainuttakaan sivuplaanareista. Keskimäärin 30-55 jalkaa olivat parhaimmat syvyydet, joista lohi yleensä raksin kävi nappaamassa. Sivuplaanareista saimme mukavasti taimenta, joita en ollut aikaisemmilla reissuilla kovinkaan paljon saanut Ääniseltä. Taimenet tuntuivat tankkaavat erityisesti ahventa syvänteiden päällä ja iltaisin järven tyyntyessä nämä isot ahvenparvet oli helppo havaita järven pintavesissä.

Takilat olivat ehdottomat



Taimenet olivat tanakoita, kun mahat olivat täynnä ahvenia.

Ahvenimuri



Kun ottipaikka löytyi, niin sen lähettyvillä kannatti kaarrella. Kalat ovat Ääniselläkin hyvin pienillä alueilla, vaikka sitä ei itsekään aina meinaa uskoa. Erityisesti kaloilla kelpasivat tällä reissulla Clear- sarjan Anchovy- huput. Lisäksi eräs special väri sai niin kovasti kyytiä, että maalari aloittaa kyseisen Onega Specialin maalaukset elokuun lopussa. Näitä myöhemmin verkkokaupan puolella.

Ottiruutu



Majoituspaikkaan olemme taas kerran enemmän kuin tyytyväisiä ja ruokahuolto toimi hyvin. Lisäksi iltaisin oli hyvä valmistaamuurikassa Äänisen lohta, taimenta tai nieriää, jota kelpasi nautiskella joka ilta. Lisäksi Joken vakuumikoneella kalojen pakkaaminen onnistui mainiosti ja kalat säilyivät pakkasessa hyvin koko reissun ajan. Fileet olivat mukavasti jäässä vielä Tampereelle saavuttuamme, kun ne pakattiin huolellisesti kylmägeelimattojen kera Igloo- kylmäboxiin.

Terassilla oli mukava oleskella



Jälleen kerran on aika kiittää reissukumppaneita Jokkea & Veskua sekä Ritiä ja Hannua loistavasta matkaseurasta ja antoisista keskusteluista. Vaikka kalaa tuli taas kerran mukavasti, niin hyvää seuraa ei mikään korvaa. Taas alkaa raastavan pitkä odotus ennen kuin seuraavan kerran pääsee taas Äänisen aalloille.
Kuuta kohti!!!

Helle nostanut kuhat aivan pintakalvoon nässyllä

14.07.2010

Viime aikainen poikkeuksellinen helle on nostanut kuhat aivan pintakalvoon. Vieheen ei juurikaan tarvitse alle 1-2m syvyydessä uida.
Halmen Jussi laitteli hieman kuvaviestiä tulemaan Nässyn kuhasta, jolla oli painoa 3kg+. Aivan kalvosta oli tämäkin ahmatti pyydystetty. Onnittelut komeasta kuhasta!

Dorado testausta Vol 2

05.07.2010

Pyhäilta pyhitettiin kuhanpyynnille ja Dorado vaaput laitettiin todelliseen testiin. Kalastelut aloiteltiin jo hyvissä ajoin iltapäivällä ja jatkettiin aina myöhäisiltaan saakka. Kuitenkaan aamun pikkutunneille ei tarvitse kuhaa uistella, koska syönti on alkuillasta jo riittävää.

Esox 13cm oli jälleen huimassa iskussa. Illan isoin kuha 81cm/5kg kelpuuttii Esoxin syvälle purukalustoonsa. Nyywe sai komean väännön kuhan kanssa ja uskomattomia hetkiä koettiin Koljonselällä.




Myös hauet innostuivat Esoxista.

Team TR Products Doradon kuhauistin testausta Näsijärvellä.

01.07.2010

Lähes reaaliaikainen raportti Nässyltä. Taas on tullut uitettua Doradoja kovasti ja ottipelit alkavat hahmottua. Yön yli uistelu jäi tällä kertaa väliin, mutta kyllä iltauistelukin tuottaa tulosta;)
Dorado Esox 13cm vain vahvistaa asemiaan loistavana kuhavaappuna, loistava uinti kuhalle kerrassaan. Ei kaunis vaappu, mutta kalastaa niin pirusti.

Myös Tender ja Dead Fish maistuivat kuhalle mukavasti. Kolmen tunnin uistelu tuotti puolen tusinaa kuhia...

Esox 13cm ja Kuha 3.5kg/72cm




Pyhänä uudestaan ja ajan kanssa=)

Komea kuha näsijärvestä.

01.07.2010

Niinisen Mikko lähetteli minulle kuvan komeasta henkilökohtaisesta ennätyskuhasta. Pituutta messinkinkyljellä oli 80cm ja painoa 4,92kg. Onnittelut komeasta kalasta ja Näsijärven kuhakausi vain paranee tästä eteenpäin...